Maailman parantamisen ruumiillistuma 80-vuotias

Lars David Eriksson, Lala, täyttää 10. 11. 2018 80 vuotta. Siitä vähintään 55 vuotta on kulunut aktiivisessa  maailman parantamisessa Suomessa. Kaikki tiedämme, että  tuloksia on tullut.

Lars D. on juristi. Siitä syystä  hänen panoksensa maailman parantamiseen on ollut  poikkeuksellinen. Kun muilla hänen aikalaisillaan ja miksei myös myöhemmillä henkisillä aateveljillään on ollut kimmokkeena humanistinen, sosiologinen, etnologinen – mikä hyvänsä – lähtökohta, Erikssonilla se on kaikessa monimutkaisuudessaan (ja yksinkertaisuudessaan) juridiikka. Mitä pykäliä pitää meillä ja maailmalla muuttaa vai pitääkö pohjimmiltaan edes muuttaa, jotta inhimilliset tavoitteet toteutuisivat.

Lars D. oli 1960-luvulla mukana kaikessa, mikä vähänkin liittyi kansalaisaktivismiin, perinteisten toimintatapojen ja asenteiden murtamiseen, edistyksellisyyteen tai isänmurhaan. Hän oli tietenkin mukana perustamassa Sadankomiteaa, Marraskuun liikettä ja Demlaa. Muita näiden hankkeiden vetojuhtia olivat mm. Ilkka ja Vappu TaipaleJacob Söderman, Christer Kihlman ja Kettil Bruun, joista jokainen on säilyttänyt/ säilytti vaihtoehtoisen maailmankatsomuksensa koko elämänsä ajan.

Erikssonin ehkä merkityksellisen yksittäinen “maailmanparannusteko” oli toimittaa v. 1967 ilmestynyt kirja Pakkoauttajat, joka järisytti ja muutti pysyvästi maamme sosiaalipolitiikan suunnan (ja joka muodosti vähän myöhemmin perustetun Marraskuun liikkeen ideologisen pohjan). Sen lähtökohta oli se, että vankiloita, mielisairaaloita, koulukoteja ja sentyyppisiä pakkolaitoksia ei suinkaan ole perustettu hoidon, parantamisen tai auttamisen vuoksi vaan hallinnan, kontrollin ja ongelmien piilottamisen takia.

Lalan eräs kestävä ajatus on ollut, että lakia on muutettava silloin kun on pakko mutta että jo nykyisen lain rohkealla tulkinnalla saataisiin tavattoman paljon aikaan,  jos vain kantti kestäisi. Hän on antanut myös ymmärtää, että nykyiset juridiset tiedekunnat ovat aiempiin verrattuna tylsiä paikkoja, koska niissä ei enää juurikaan kuule yhteiskunnallista keskustelua.

Pertti Jokinen

 

 

Jaa verkossa:

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *