Olin siis Pietarissa, tai pitäisi sanoa, että olimme, sillä lähdin 7 hengen ryhmän, Gruppa Ruulion, ns. epäviralliseksi matkanjohtajaksi kyseiseen kaupunkiin.
En tunne Pietaria tolkuttoman hyvin ja vanha auttava venäjän kielenkin taito on ruosteessa, mutta otin kuitenkin kyseisen pestin vastaan, kun sitä kerran pyydettiin.
Lonely Planetin Pietari-opas (englantilainen painos) pelasti opashommat varsinkin kun ryhmä oli kiltti ja kurinalainen …
Pietari on loistava matkakohde: sinne pääsee ympäristöystävällisesti junalla 3,5 tunnissa, viisumi (myös ryhmäviisumi) järjestyy helposti, hotellin voi varata netistä ja samoin junaliput. Junaan saa noin 20 prosentin alennuksen, jos matkalle lähtee vähintään 6 hengen porukan kanssa.
Neljän tähden hyvä hotelli Vasilievskyn saarelta (ns. historiallista Pietaria) matkoineen ja viisumeineen maksoi kolmelta yöltä noin 300 euroa. Kaiken lisäksi ruplan ja euron suhde on ollut meille jo vuosia hyvin edullinen eli kaikki on Pietarissa halpaa turistille: julkisilla liikennevälineillä matkustaminen, syöminen, juominen, baarit, pääsyliput jne. – siis oikeastaan kaikki.
Ja kuinka hieno kaupunki Pietari onkaan: museot, kirkot, kanavat, palatsit ja muut historialliset rakennukset, sillat. Eremitaasiin eli Talvipalatsiinkin pääsi käytännöllisesti katsoen jonottamatta ainakin vapun aikoihin.
Kaiken lisäksi pietarilaiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Niinkin ystävällisiä, että sain hotellista syntymäpäivälahjan ja -kortin, kun olivat huomanneet viisumipaperistamme, että merkkipäivä sattui juuri matkan ajaksi.
Tietenkin tiedän sen, että sananvapauden tila on Venäjällä surkea ja demokratiakin heikoissa kantimissa. Se voi hyvinkin olla syy olla menemättä sinne. Mutta toisaalta, onko tämä kivojen pietarilaisten vika?
TIINA RUULIO
Kiitos Tiina. Meikäläinen menossa Pietariin kahden viikon kielikurssille kesäkuun alussa.
Niinhän se olikin! Osta se Lonely Planetin Pietarin opaskirja ainakin! Antoisaa kielikurssia ja jälkikäteen voit kertoa sitten, miten kaikki meni yms.