Kreabin toimitusjohtajalle Mikael Jungnerille hyvä johtajuus tarkoittaa ennen kaikkea avoimuutta, vuorovaikutusta ja luottamusta.
– Hyvän johtajan pitää tehdä itsensä tarpeettomaksi, Jungner sanoo.
Jungner aloitti viestintätoimisto Kreab Oy:n toimitusjohtajana huhtikuun alussa. Pohjoismaiden suurimman viestintätoimistokonsernin Suomen yhtiössä tekee töitä noin 20 viestinnän ammattilaista.
Uudella toimitusjohtajalla on kova työ saada Kreabin tulos kääntymään positiiviseksi.
Mikael Jungner tunnetaan Suomessa hyvin. Onhan hän ollut kansanedustajana , SDP:n puoluesihteerinä, Ylen toimitusjohtajana, Microsoftin tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana sekä parin ministerin erityisavustajana.
Hän on myös kirjoittanut johtamista käsittelevän kirjan Toimistokuukkeli vuonna 2011 Ylen johtajapestin päätyttyä. Hän kirjoittaa, että jo yksin nykyinen työnteon kaoottisuus pitää huolen siitä, että hierarkia, kontrolli ja käskyttäminen eivät enää toimi johtamisessa.
– Organisaatio pärjää parhaiten, kun sitä ei johdeta. Ongelmallista tässä on tietenkin se, miten saada ihmiset tekemään organisaation kannalta oikeita asioita ilman, että heitä johdetaan. Se onnistuu mm. antamalla hyviä esimerkkejä, avaamalla ihmisten silmiä ja keskustelemalla, Jungner kertoo.
Johtaja tarjoaa organisaatiolle punaisen langan
Hyvän johtajan tavoitteena pitääkin olla itsensä tekeminen tarpeettomaksi. Se ei tarkoita, että johtaja olisi laiska tai että hän jättäisi organisaationsa heitteille, vaan johtajan pitää ohjata organisaatiota oikeaan suuntaan.
– Useimmat ihmiset haluavat työlleen joitain konkreettisia tavoitteita, punaisen langan. Johtajan täytyy kertoa se heille.
Jungnerin omana asiantuntijaroolina Kreabissa on kehittää viestintätoimiston asiakkaiden vuorovaikutusprosesseja.
Hänen jos kenen luulisi tietävän kokemusperäisesti, minkälaista on hyvä tai huono johtaminen. – Kyse on lopulta aina vuorovaikutuksesta. Pitää myös itse olla jonkin aikaa huonosti johdetussa työpaikassa, ennen kuin asiasta voi ymmärtää mitään.
Jungnerin mukaan suomalainen johtajuus on varmasti paremmassa jamassa kuin vuonna 2011, jolloin miehen johtajuutta käsittelevä kirjakin ilmestyi.
– Silti johtaminen on parantunut enemmän maailmalla kuin Suomessa. Kyse on tässä johtamisen evoluutiosta, joka liittyy mm. globaalistuvaan maailmaan ja tietoverkkoihin, jotka ajavat ihmisiä uudenlaiseen vuorovaikutukseen. Tässä evoluutiossa Suomi on jäämässä jälkeen.
Jungner nimeää myös helposti surkeimman johtamistaidon oppaan Suomessa: Väinö Linnan Tuntematon Sotilas. – Kirja on tietysti loistava, mutta siinä annetut johtamismallit eivät sitä enää nykypäivänä ole.
Hyvä työntekijä on oma-aloitteinen
– Suomalaiset päättäjät eivät tajua johtamisen merkitystä, vaikka se on merkittävin yrityksen taloudelliseen menestykseen vaikuttava tekijä. Parhaat johtamistavat muuttuvat ajan myötä vähän samalla tavalla kuin ympäristö muuttuu ilmaston lämpenemisen takia. Tämän päivän hyvään johtamiseen pitäisi kuulua ennen kaikkea ketteryyttä ja verkostomaista toimintatapaa.
Tällainen johtajuus puolestaan suosii työntekijöitä, jotka ovat oma-aloitteisia, intohimoisia ja luovia. – Nyt on kysyntää kouluajan häiriköille, jotka uskaltavat ajatella itsenäisesti, Jungner naurahtaa.
Hyviä käyttämättömiä johtajia ei ole varastossa odottamassa vuoroaan, vaan sekin on ammatti, joka pitää oppia.
– Johtaja voi saada henkilöstöltään rehellistä palautetta, jos hän näkee vaivaa asian eteen. Toisaalta rehellinen palaute ei tarkoita välttämättä laadukasta palautetta. Sitä voi puolestaan saada, jos ihmiset kokevat, että heidän esittämillään mielipiteillä on vaikutusta.
Jungnerin mielestä vaikeinta johtamisessa on olla puuttumatta asioihin silloin kuin ihmiset tekevät tyhmyyksiä. – Toisaalta vastuuta ei voi antaa vain sillä olettamuksella, että kaikki tekevät koko ajan fiksuja ratkaisuja.
Voiko johtaja huutaa…
Nokian johtamiskulttuurista on kirjoitettu paljon viime aikoina. On kerrottu mm. siitä, kuinka Jorma Ollila ”huusi niin lujaa 15 muun johtajan edessä, että huutamisen kohteen pallit surkastuivat…”
– Kääntäisin tämän niin, että työntekijät pitäisi saada immuuniksi sille, että johtaja huutaa. Se olisi tällaisissa tapauksissa kestävämpi polku. Olihan Applen Steve Jobskin kuuluisa raivokohtauksistaan, mutta Applen johtamiskulttuuri kesti raivon. Nokialla taas porukka lamaantui.
Hyvänä suomalaisena esimerkkinä onnistuneesta johtajuudesta Jungner mainitsee Meyerin (entinen STX Finland) Turun telakan, joka oli konkurssin partaalla vielä muutama vuosi sitten. – Nyt tilauskirja on täynnä ja luottamus yritykseen on palautunut.
Jungner suhtautuu kriittisesti ylisuuriin johtajapalkkioihin.
– Ne eivät motivoi ketään. Sen jälkeen kun raha ei ole enää ongelma, sen saaminen ei lisää työnteon motiivia.